Otteita Aarne Orjatsalon elämäkerrasta

Olen tehnyt näyttelijä  Aarne Orjatsalon elämänkerran ja saanut sen kirjoittamiseen apurahaa Valtion kirjallisuustoimikunnalta ja WSOY-säätiöltä. Nyt se on useammalla kustantajalla luettavana. Myös Blogi sivulta löytyy yksi ote kirjasta. Elämäkerta etenee pääasiallisesti kronologisesti, joten olen ottanut tähän vain joitakin lyhyitä poimintoja hänen värikkään elämänsä eri vaiheista.

p6291041-muutettu
Orjatsalon sisaren Anna-Liisa Primus-Nymanin kirjoituksesta aikakausilehdessä.

Otteita: Lapsuus SimoTurnee Axel Ahlberg-Aarne Orjatsalo Kansalaissota Sekava alku, Englanti Suuria suunnitelmia

SAATTEEKSI
Aarne Riddelin myöhemmin Orjatsalo oli yksi aikansa arvostetuimmista näyttelijöistä ja hänet tunnettiin ympäri maata. 1900-luvun alkupuolella häntä ihailtiin tavalla, joka muistutti nykyajan pop-idolien palvontaa. Usein arvosteluja lukiessa sai törmätä lauseeseen ”Hän ei vain näytellyt, vaan oli” se, mitä hän kulloinkin esitti. Teatterihistoriassa häntä on kuitenkin käsitelty lähinnä kirjoissa esiintyneiden valittujen lausuntojen kautta tutkimatta sen tarkemmin, mitä hänestä on omana aikanaan kirjoitettu sanomalehdissä.

Orjatsalo johti Tampereen Työväen Teatteria, kun kansalaissota alkoi. Hän asettui punaisten puolelle ja toimi lääkintäupseerina. Orjatsalo joutui pakenemaan Suomesta ensin Venäjän kautta Muurmannille ja sieltä Englantiin ja myöhemmin Amerikkaan. Lontoossa hän näytteli suuressa Wintergarden Teatterissa ja oli vähällä saada oman teatterin johdettavakseen. Yhdysvalloissa hän johti New Yorkissa amerikansuomalaisten suurinta työväennäyttämöä ja esiintyi myöhemmin eri kaupungeissa sekä suomeksi että englanniksi.

Orjatsalo oli pitkä komea mies ja naiskatsojat olivat hullaantuneita häneen. Monet uskoivat, että hän vei joka esityksestä naisen mukaansa ja aviomiehet olivat mustasukkaisia. Kansalaissodan aikana ja sen jälkeen Orjatsaloa pidettiin bolshevikkina ja punapäällikkönä, joka johti kuuluisaa ”Orjatsalon joukkoa”. Hänen väitettiin murhanneen ihmisiä.

Kun hän vuonna 1929 palasi maanpaosta Suomeen parhaissa luomisvoimissaan, hänet pidätettiin heti ja haastettiin oikeuteen. Häntä syytettiin murhista ja kiihotuksesta kapinaan. Hovioikeus vapautti hänet murhasyytteistä ja kapinaan yllyttäminen oli jo vanhentunut. Siitä huolimatta samat syytökset jatkuivat vielä osittain 2000-luvullakin.

Harva taiteilija on omassa ammatissaan päässyt niin pitkälle kuin Orjatsalo ja toisaalta pudonnut niin korkealta. Tässä kirjassani haluan kertoa, minkälainen ihminen hän oli kaikkine ristiriitoineen ja valottaa hänen tekemiään ratkaisuja Suomen historian vaikeimpina vuosina. Joskus totuus on tarua ihmeellisempi.

Kansalaissodan alkamisesta tulee pian kuluneeksi 100 vuotta. Ehkä on aika jo tehdä oikeutta tälle ihaillulle ja parjatulle taiteilijalle.