Lapsuus Simossa

Kuvassa lukee Orjatsalo, mutta Aarne vaihtoi nimensä vasta 1907
Kuvassa lukee Orjatsalo, mutta Aarne Riidelin vaihtoi nimensä vasta 1907

Aarne Alarik Riddelin myöhemmältä nimeltään Orjatsalo ilmestyy maailmaan 13. lokakuuta 1883 Simossa Knihtilän kartanossa ja painaa yli kuusi kiloa. Tshekkoslovakian miehityksen yhteydessä kuuluisaksi tulleen YLE:n kirjeenvaihtajan Lieko Zachovalovan äiti Loviisa Simola kertoi Anja Vammelvuolle, että hänen äitinsä oli ollut papin rouva Simon seurakunnassa ja päästänyt Aarnen maailmaan. Hän oli tehnyt vauvalle ”peräreiän” kun sillä ei syntyessään sellaista ollut. Mutta kuunneltuaan vuonna 1918 Orjatsalon kuuluisaa puhetta Kansallisteatterissa, oli hän sanonut, että olisi saanut jäädä se peräreikä tekemättä, kun ”tommosia puhuu”. Niin maailma muuttuu ja omena voi pudota kauaksikin puusta. Tytär ja tyttären tytär olivat kommunisteja. Mutta Liekon isoäidillä oli vankat periaatteet. Ehkäpä kätilöt tuntevat vastuuta teoistaan.

Aarnen sisar Anna Alice Riddelin (myöh. Primus-Nyman) kertoo veljensä varhaisvuosista tämän kuoleman jälkeen julkaistussa kirjoituksessa. Simon rovastilan asukkaat olivat kerran nauraneet huolestuneena hänen äidilleen: ”Tänk om han blir så stor, att han måste visas för pengar.” Ja rahastahan Aarnea myöhemmin näytettiin eri kaupungeissa ja monessa maassa. Ja Anna-Liisa lisää: ”Ei tämä Aarne-poika sentään kätkyessä kapaloitaan katkonut Kullervon tavoin, vaikka hänen kohtalonsa myöhemmin hänen omasta mielestään monissa kohdin Kullervoa muistutti.”

Aarnen isä oli Kaarlo Alarik Riddelin ja äiti Anna Aline omaa sukua Braxén. He olivat muuttaneet Simoon vähän ennen poikansa syntymää. Isä oli nimitetty huhtikuun puolesta välistä alkaen Simon hoitoalueen vt. Aluemetsänhoitajaksi. Säätyläisperheistä kuvittelee helposti, että ne elivät loisteliasta elämää, mutta se on ainakin osittain harhakuva. Tietysti suhteessa palkollisiin, torppareihin ja kaupunkien sekä maaseudun köyhälistöön he elivät hyvin, mutta suhteessa meidän aikamme keskiluokkaisiin perheisiin heidän elämänsä oli melko askeettista. Virkamiehet ja papit viljelivät maata saadakseen lisäansioita tai kaventaakseen välttämättömiä menoja. Myös metsänhoitajan perhe joutuu tarkkaan harkitsemaan, kuinka kannattaa rahansa sijoittaa. Alarik puhuu eräässä lähettämättömässä kirjeessään vuodelta 1884 vuokraamastaan maasta, johon on kylvänyt yhden tynnyrin ja 23 kappaa ohraa sekä tynnyrin perunoita.iSe on melkoinen määrä. Ehkä osa myytiin ja osa meni perheen sekä palvelusväen ruokaan. Tuskin Alarik kuitenkaan itse kylvi, vaan palkolliset sen tekivät.

Aarnella tuskin on montakaan muistikuvaa Simosta, mutta täytettyään kolme vuotta Riddelineiltä katoaa hevonen, ja sen on täytynyt olla pojallekin iso asia. Alarik ilmoittaa katoamisesta useassa lehdessä ja antaa hevosesta yksityiskohtaiset tuntomerkit. Hevosen katoaminen on varmaan ollut kova pala kolmivuotiaalle pojalle. Vastasihan se siihen aikaan autoa ja oli kaiken lisäksi elävä olento, jonka kanssa lapsi saattoi seurustella. En tiedä saatiinko tamma takaisin vai ei. Samana vuonna 1886, kun hevonen katoaa, perustetaan Tampereelle työväenyhdistys. Aarnea huolestuttaa tamman kohtalo.

Toukokuussa 1887 Riddelinien perheeseen syntyy tytär Anna Alice. Mokoma rääpäle tuskin kiinnostaa erityisemmin poikaa, vaikka heidän välinsä myöhemmin ovat erittäin lämpöiset. Tai ehkä kiinnostaakin, jos vauva on suloinen eikä kilju kaiken aikaa. Äidin huomio suuntautuu nyt enemmän pikkuiseen ja Aarnen on hyväksyttävä uusi tilanne. Onneksi Rosa-mummo käy katsomassa vauvaa ja ihastuu samalla vilkkaaseen pojanpoikaansa. Rosa eli ristimänimeltään Eva Rosalie Meurman oli aikakautensa mittapuun mukaan hyvin sivistynyt ja kielitaitoinen nainen. Meurmannien perheessä pidettiin ruotsin, suomen ja venäjän lisäksi hyvää ranskankielen taitoa välttämättömänä. Vanhemmat sisaret ja veljet opettivat nuorempia. Rosan nuorempi veli Agathon Meurman oli veljessarjan kuuluisin henkilö, poliitikko ja valtiomies. Vanhempi veli Otto Daniel oli kääntänyt muun muassa suureen venäläisen kirjailijan Lermontovin runoja ja kirjoittanut runoja itsekin. Hän toimitti myös suomalaisvenäläisen sanakirjan.

Aarne juttelee innostuneesti mummon kanssa, joka ihailee kolme ja puoli vuotiaan lapsen sanavalmiutta. Rosa-mummo keskustelee myöhemmin poikansa kanssa heidän sukutilansa Frigårdin myymisestä. Alarik haluaisi myydä koko tilan, mutta äiti ei suostu. Todennäköisesti ilmapiiri talossa käy kireäksi ja Rosa päättää lähteä takaisin suostuen kuitenkin myymään osan Frigårdia.

Kesäkuussa 1889 Aarnelle syntyy toinen pikkusisko Hellin Naemi, ja heinäkuun kahdeksantenatoista päivänä on Metsäherra Alarik Riddelin hakenut Paltamon metsänhoitopiirin forstmestarin eli aluemetsänhoitajan virkaa. Perhe on kasvanut ja Alarik pyrkii etenemään urallaan, mutta vain kaksi päivää myöhemmin heitä kohtaa suuri suru. Kuun lopussa on Uudessa Suomettaressa kuolinilmoitus, jossa kerrotaan, että ”rakas pikku Hellin Naemi kovien tuskien jälkeen rauhallisesti nukkui kuoleman uneen”.

Alarik nimitetään 25. syyskuuta 1889 Paltamon piirin metsänhoitajaksi. Samana syksynä Aarne täyttää 6 vuotta. Lokakuun 15. päivä metsäherra myy tavaroitaan Knihtilän tilalla. Siinä menevät trillat, jotka tuotiin Torniolaivalla kuusi vuotta aikaisemmin, ja tamma, jolla on palkitun kruununoriin polkema viimekeväinen varsa. Ilmoituksesta näkyy myös, että heillä on ollut talossa ”kylpysuihku (dusch)”. Sellainen on tuskin ollut siihen aikaan maaseudulla kovin yleistä. Mutta kun ajattelee kaunista Alinea, ei se tunnu ollenkaan omituiselta. Eino Leino kuvasi myöhemmin kirjoittaessaan Paltamosta tätä kaunotarta maailmanaiseksi.

©Jotaarkka Pennanen

iYksi tynnyri = 146,5 lYksi kappa = 4,58 l; 23 kappaa noin 105,34 l eli ohraa hän tilasi 251, 84 l ja perunoita 146,5 l.

PALAA