Turnee Axel Ahlberg – Aarne Orjatsalo

Orjatsalo Edmund Keanina
Orjatsalo Edmund Keanina

Aarne Orjatsalo oli vaikean valinnan edessä. Kansallisteatteri ei hyväksynyt häntä näyttelijäksi. Ilmeisesti Svenska Teaternin kiinnityksestä ei myöskään tullut mitään. Joko Aarnen kielitaito ei riittänyt tai sitten hän ei yksinkertaisesti halunnut mennä sinne. Tampereen Teatterissa jatkaminen olisi ollut turvallinen vaihtoehto, mutta hän ei olisi siellä saanut riittävän kovia haasteita. Sitä paitsi häntä käytettiin taloudellisista syistä mahdollisimman monessa kappaleessa ja vielä lisäksi kiertueilla, mikä ei ollut hyväksi nuorelle avioliitolle. Kansallisteatteri olisi ollut siinä suhteessa eri asia. Orjatsalo tarvitsi taiteellisia haasteita ja halusi keskittyä kunnolla valitsemiinsa rooleihin. Tampereen Teatterissa hän oli voittanut jo kaiken, mikä oli voitettavissa. Niinpä Aarne Orjatsalo valmistautuu syksyllä alkavaan turneeseen. Hän tiesi nimensä vetävän yleisöä teatteriin. Omana herranaan kiertueella hän uskoi pääsevänsä myös parempiin ansioihin kuin vakituisena. Kiertueella hän voi myös itse valita työtoverinsa ja ensimmäiseksi hän suunnitteleekin yhteistä kiertuetta Kansallisteatterin näyttelijän Axel Ahlbergin kanssa. Siiri on mukana kuvioissa. Hän soittaa hyvin pianoa ja on avuksi harjoituksissa ja esityksissä. Koska kiertueen sopimukset ja raha-asiat kaatuvat Aarnen niskaan, on vaimosta hyötyä niidenkin hoitamisessa ja miksei myös pitämässä häntä kurissa.

Elokuussa useat lehdet uutisoivat, että Turnee Axel Ahlberg – Aarne Orjatsalo on aloittanut harjoitukset Tampereella Työväenyhdistyksen tiloissa. Ohjelmistossa ovat Sofokleen Kuningas Oidipus, Eino Leinon Mauno Tavast, Alexander Dumas’n Edmund Kean ja Hermann Bahrin Mestari. Syyskuun toisena päivänä on jo Tampereen Sanomissa arvostelu ja kolmantena Helsingin Sanomat uutisoi turneen ensi-illasta, että paikkakunnan lehdet kirjoittivat kiittäviä arvosteluja. Samana päivänä on myös Tammerfors Nyheterin arvostelu ja neljäs päivä on vuorossa Helsingin Sanomien hieno arvostelu turneen aloituksesta. Ahlbergia kehutaan erityisesti Oidipuksena. Orjatsalo näyttelee Teiresiaan ja Iokasten palvelijan osan ja saa myös hyvän vastaanoton. Arvostelija kirjoittaa, että turnee osoitti ”ensi-iskemällä” vääräksi sen tavanmukaisen otaksuman, ettei maaseudulla voitaisi tällaisesta korkeasta taiteesta nauttia. i

Ahlberg – Orjatsalo turneen etenemistä voisi seurata lehtien kautta melkein päivä päivältä. Seurueeseen kuuluu useita näyttelijöitä. Oidipuksessa esiintyy kahden päätähden lisäksi Aino Manner Iokastena, Yrjö Saarnio Kreonina ja Aatto Rainto Zeuksen pappina. Kuoroneitoina ”deklamoivat” Else Vanamo ja Maikki Ruoppila. Kuoroa säestää Alarik Sandelin, osa jo Tampereen Teatterista tuttuja. Turnee kiertää syksyn 1910 aikana ympäri maata. Paikkakunnat vaihtelevat idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Lehdet uutisoivat ja kirjoittavat ahkerasti.ii Useilla paikkakunnilla puffataan kiertuetta jo etukäteen.

Arvostelut ovat pitkin matkaa yleisesti ottaen erityisen hyviä. Joidenkin roolien yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa löytyy tietysti myös eroja. En referoi enää niitä, elleivät ne tuo jotain uutta Orjatsalon kuvaan näyttelijänä. Pelkkää ylistystä on mielestäni jo näytetty tarpeeksi. Ehkä Karjalan Sanomien arvostelu 20. lokakuuta 1910 Edmund Keanistä antaa jonkin verran lisävalaistusta hänen näyttelemistavastaan. Hän ei ole yksin näyttämöllä, vaan ottaa huomioon vastanäyttelijän:                       ”Hän välttää toistamasta samaa vaikka hyvääkin tekotavassaan ja aina keksii sukkelasti ja varmasti uutta ilmettä, liikettä, äänen väritystä ja hallitsee näin täysin itsetietoisena jokaisen situatsionin, jopa peittää tällaisella mestaruudella kanssanäyttelijäinsä kompastuksetkin. Ei ihmekään että yleisö oli aivan haltioitunut näkemäänsä etteikä esiinhuudoista jokaisen näytöksen jälkeen tahtonut loppua tulla.”iii

Turnee kiertelee eri kaupungeissa ympäri Suomea. Kiertueella oleminen on raskasta ja kun olosuhteet eivät vieläkään ole kovin hyviä, voi vain kuvitella, millaisia ne olivat silloin. Nuorempi selviytyy paremmin kuin vanha. Näyttelijän toimeentulo ei ollut kaksinen ja kiertueilta saadut ansiot tai lisäansiot olivat tärkeitä kaikille näyttelijöille. Myöhästymiset ja aikataulun muutokset olivat aika yleisiä myös Ahlberg – Orjatsalo turneella. Östra Finland kirjoittaa 8. lokakuuta eloisasti edellisenä päivänä tapahtuneesta haaksirikosta, johon seurue oli joutunut:                                                                                                                                                           ”Yhdistys ”Nuijan” huoneisto oli ahtautunut viimeistä paikkaa myöten täyteen kiinnostunutta teatteriyleisöä, joka suurin odotuksin halusi nähdä kuuluisan turneen ensimmäisen esityksen täällä. Mutta kun yleisö oli aikansa kärsivällisesti odottanut esiripun nousemista, astui hra Orjatsalo yleisön eteen matkavaatteissaan ja ilmoitti, että illan esitys joudutaan peruuttamaan, koska seurue oli matkallaan Haminasta Viipuriin joutunut onnettomuuteen. Ehtiäkseen aikaisemmin kuin junalla oli mahdollista Viipuriin, olivat he vuokranneet Kymi yhtiöltä höyrylaiva ”Voikan”, jonka kone meni matkalla epäkuntoon. Kesti kaksi tuntia ennen kuin se saatiin korjattua. Herra Orjatsalon käsissä oli vielä selviä jälkiä hänen osallistumisestaan korjaustyöhön. Kun ”Voikka” saatiin matkaan ja kun se lähestyi Trångsundia, kohtasi sitä uudestaan onnettomuus sen ajettua karille, mistä venäläinen torpedovene sitten irrotti sen.”iv

Lehti kertoo seurueen myöhästyneen näiden onnettomuuksien takia ja herra Ahlbergin olleen niin järkyttynyt, että Mestari oli pakko siirtää maanantaihin. Myöhästymisiä ja vastaavanlaisia onnettomuuksista aiheutuu aina välillä, vaikka harvemmin niitä on samalla matkalla kaksi peräkkäin. Tässä tapauksessa on kiinnostavaa lukea Orjatsalon osallistumisesta laivan koneen korjaamiseen. Hänethän useimmiten kuvataan sosialistisista näkemyksistään huolimatta itsetietoiseksi herraksi. Herra Orjatsalo olikin, mutta hän oli oppinut pienestä pitäen tekemään työtä ja oli taitava käsistään. Pakomatkalla saadusta koneenkäyttäjän opista oli hyötyä. Eikä kiertueilla oleminen ollut muutenkaan vain taiteellista toimintaa. Näyttelijät joutuivat itse huolehtimaan tavaroistaan ja osittain myös lavastuksista.

Joka tapauksessa Östra Finlandin kirjoitus panee mielikuvituksen liikkeelle. Yleisön poistuttua pitkä komea mies menee vaihtamaan vaatteita. Hän riisuu likaantuneet matkavaatteensa ja pesee rasvaiset ja nokeentuneet kätensä. Sitten hän nostaa vaatearkusta Englannin suurimman näyttelijän, ruhtinaiden kadehtiman ja naisten ihaileman Edmund Keanin vaatteet pitsiröyhelöineen, pukee ne päällensä ja istuutuu peilin eteen maskeeraamaan. Kun esitys alkaa, näyttämölle ei enää astu nokinen työmies, ei sosialidemokraattinen lehtimies, puhuja ja lausuja, vaan kaikkien ihailema ensirakastaja, ja yleisö on haltioissaan. Helsingin Sanomia lainaten:

”Ja kun hra Orjatsalo astuu näyttämölle komeine vartaloineen, eleganttine liikkeineen, rakastajan vastustamattomine katseineen, rakastajan joka on lumonnut ”koko Lontoon” naismaailman, tulisine temperamenttineen, käytellen kaunista ääntään koko sen laajasta asteikosta esittäen tuota vuoroin häikäilemättömän varmaa, vuoroin lapsen tavoin naivia sankariaan, salonkimiestä ja demokraattia, on menestys varma.”v
Helsingin Sanomat toteaa vielä samassa lehdessä, että tapa jolla Orjatsalo esittää Keanin on muodostunut Suomessakin nuorison esikuvaksi kuten aikanaan 1830-luvun Ranskassa. Satakunnan Sanomien nimimerkki ”Ellu” julkaisee naisten puolesta seuraavat rivit:

”Mikä tenho, mikä salaperäisyys sinun silmiesi selittämättömässä syvyydessä! Yksi sinun katseesi on elämän arvoinen, sinun hymysi on kuin kesäinen päivä, sinun surressasi mekin menehtyisimme. ”Ah, mitä maailmoita sinun sielussasi piileekään!

Sinä tulit, oi Kean, sinä valloitit,

sinä hurmasit meidät ja – menit!

Sun suhteesi vanhat on ystävät

kuin leijonan piskuiset penit!

Kuka kehno, ah Kean, kuka uskaltais

sitä soimata kuningasverta,

joka lyönyt on myrskynä suonissas`

ihan vinhemmin vaahtoista merta!

Sinä menit, ah Kean, menit kauas pois,

jätit meidät sä tuskaan ja vaivaan.

Mutta meiltä ken mielestä saada vois

sun muistosi – untemme taivaan!”vi

Laakeriseppeleitä, kukkakoreja ja ylistystä. Ahlbergin ja Orjatsalon kiertue on onnistunut yli odotusten. Lokakuun 15. päivä ilmestyy Länsi-Suomessa uutinen otsikolla ”Uusi teatteriyritys”. Turnee Axel Ahlberg – Aarne Orjatsalo on Haminan Sanomille kertonut, että parhaillaan suunnitellaan uutta suomalaista teatterilaitosta, jonka kotipaikkana tulisi olemaan Turku. Teatteri näyttelisi siellä kaksi kuukautta vuodessa, mutta palvelisi myöskin rannikkokaupunkiemme taide-elämää säännöllisesti uusiutuvilla kiertomatkoilla niihin. Teatteriyritys on aiottu perustaa osakeyhtiöksi. Johtajaksi tulisi lehden mukaan oletettavasti hra Orjatsalo. Toiminnan on tarkoitus alkaa jo ensi talvena.

Axel Ahlberg ilmeisesti kuitenkin epäröi. Tuskin hän saattoi olla poissa pidempään Kansallisteatterista ja eroaminen sen ikäiselle näyttelijälle menestyksellisenkin kiertueen takia olisi ollut hyvin uskaliasta. Aarnen tilanne oli aivan toisenlainen. Ehkä Axel Ahlberg harkitsi mukana oloa alkuvaiheessa tosissaan, kun oli kysymys uuden teatterilaitoksen perustamisesta Turkuun, mutta sekin tuntui riskialttiilta. Uudessa teatterissa olisi omat riskinsä, joten hän jättäytyi pois, mutta lupautui kuitenkin vierailemaan.

©Jotaarkka Pennanen

_______________________________

iHelsingin Sanomat 4.9.1910
iiTurun Sanomat, Uusi Aura, Åbo Underrättelser, Länsi Suomi, Kansalainen, Satakunnan Sanomat, Björneborgs Tidning, Haminan Sanomat, Haminan Lehti, Karjala, Karjalan Sanomat, Östra Finland, Fredrikshamn Tidning, Laatokka, Wiborgs Nyheter, Parikkalan Sanomat, Viipuri, Lappeenranta, Savolainen, Itä-Suomen Sanomat, Kajaanin lehti, Kouvolan Sanomat, Raivaaja, Rauman Lehti, Vaasa jne.
iiiKarjalan Sanomat 20.10.1910
ivÖstra Finland, 8.10.19010, ”Föreningen »Nuijas» lokal var i går afton fylld ända till sista platsen af en intresserad teaterpublik, som med stora förväntningar emotsåg den berömda turnéns första uppträdande härstädes. Men sedan man tåligt väntat en god stund på ridåns uppgång, framträdde hr Orjatsalo resklädd isalongen och meddelade, att aftonens föreställning måste inhiberas, enär sällskapet under sin resa från Fredrikshamn till Viborg råkat ut för missöden. Föratt hinna tidigare fram till Viborg än det varit möjligt per järnväg hade man nämligen förhyrt Kymmene aktiebolags ångare »Voikka», hvars maskin under färden råkade i olag. Två timmars tid åtgick för att få maskinen åter i skick. Hr Orjatsalos händer buro ännu tydliga märken efter deltagandet i reparationsarbetet. Då »Voikka» sedan fåtts igång och redan närmade sig Trångsund, råkade den ytterligare ut för missödet att köra på grund, hvarifrån den löstogs af en rysk torpedobåt. I följd af dessa missöden hade sällskapet så försenats, att det i intet fall skulle kunna uppträda i förrän efter ett par timmar. Men då dessutan hr Ahlberg af dessa motigheter blifvit så uppskakad, att han icke förmådde uppträda i afton måste uppförandet af »Mestari» uppskjutas till måndagen, då de nu köpta biljetterna skulle gälla.”
vHelsingin Sanomat 6.9.1910
viTurun Sanomat 27.9.1910

PALAA